Thai pöperöä!

Mua harmittaa usein, että teen aina suht samanlaisia ruokia. En tee sitä kovin tietoisesti, mutta kun asiaa alkaa oikein miettiä, niin samat kymmenisen ruokalajia toistuvat pöydässä melko usein. Toki lasten kanssa touhutessa tulee muuten vain tehtyä aina jotain suht nopeaa ja tavallista josta tykkää koko perhe mm. lasagnea ja makaroonilaatikkoa. Ja koska ruoan laitosta puhuttaessa mulla kasvaa ainakin viisi peukaloa kämmenen keskeltä, niin ei usein tule kokeiltua mitään täysin uutta. Thai ruoka on mun ehdotonta suosikkia ja parasta siinä on sen suhteellisen helppo valmistettavuus. Kun oltiin häämatkalla Thaimaassa vuosia sitten, niin ahmin paikallista ruokaa sen minkä kerkesin ja ajattelin, että meillä ei syödä enää ikinä muuta kun kaikkea sellaista, mikä sisältää kookosmaitoa, bambunversoja, näitä vihreitä lehtiä (limepuunlehtiä) ja chiliä.

Tänään päätin kuitenkin tehdä pikaisesti valmistuvaa simppeliä Thai ruokaa suoraan Spice Up punainencurrytahna -purkin kyljestä (eli sieltä sitten lukemaan jos tarkemmin kiinnostaa) ja hyväähän siitä tuli! Tosin ei niin kovin pikaisesti, koska mulle tapahtuu aina jotain, joka tuplaa luvatun valmistumisajan. Voi että mua naurattaaa ajatuskin siitä, mitä se Neljän tähden illallisen (kiva sarja muuten) kommentaattorikokki olis sanonut kun olis nähnyt tän mun ruoan laiton ja erityisesti sen kun tein porkkanasta ohuita suikaleita.... Se varmaan näytti just siltä, että kohta on valmiina sormenpääsoppa kookosmaidolla höystettynä. Mutta selvisin suikaloinnista kuitenkin ehjin sormin, vaikka siihen tuhraantuikin aikaa!

Pääsääntöhän on että kaikki missä on kookosmaitoa on hyvää, mutta ihmettelenpähän vaan, miksi joidenkin valmistajien kookosmaito on erottunut niin että purkissa kirkas neste on jäänyt kiinteämmän kermahötön alle ja toisilla valmistajilla seos on tasaista, juoksevaa ja maitomaista. Noh, ihan sama, maku ratkaisee. Miten se onkin mun ruoan laitossa mahdollista, että aina tulee mutkia matkaan? Noh taaskin eteen tupsahti yksi tiukkakurvi jota ei vaan voinut vetää suoraksi! Vai oliko jollakulla tietoa siitä miten kalakastikkeen voi korvata??? Ei sitä voi, joten romahdin täysin kun totesin että kalakastike oli mennyt vanhaksi vuonna 10/2009. Eli ei sitä Thai ruokaa ole meillä häämatkan jälkeen ihan joka viikko valmistettu. Onneksi tilanteen pelasti mieheni pikkuveli, joka armeliaasti lähti puolestani kauppaan kun nyyhkytin puhelimessa, että "Sain just pienemmän ulos nukkumaan ja ruoat tulille ja nyt tuo esikoinenkin heräsi ja mulla ei ole kalakastiketta...".

No kalakastikekuljetusta odotellessa päätettiin unenpöppöröisen esikoisen kanssa vähän herkutella kun bongattiin kaapista siellä jo pitkään lojunut Kettu-karkkipussi. Ja ei, en oikeasti muuten vaihtanut pojalle päälle karkkikääreiden väristä paitaa, it really was coincidence! Noiden Fazer makeisten pussithan ovat uudistuneet sellaisiksi vanhaa aikaa henkiviksi ja ovat aikas houkuttelevan näköisiä, meidän pussi oli vanhan mallinen. Niin ja oikeastihan nämä ovat kantavat nimeä Pihlaja.

No onneksi lähettipoikani oli todella ripeä ja sain ruoan valmistettua. Juu-u, kyllä se ihan hyvää oli. Hieman enemmän potkua ruoka olisi kaivannut, mutta en uskaltanut lisätä chiliä, sillä se saa pienemmän, vielä tissillä viihtyvät pojan pulauttelemaan ja paljon! Thai ruoka on muuten tosi usein niin iloisen väristä, että sitä on kiva syödä!