sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Unisieppari

Nuorempi poikani Oskari sai kummeiltaan jouluna lahjaksi unisiepparin. Tuossa unisiepparissa on jotain selittämätöntä taikaa, se on jotenkin uskomattoman sievä, hentoinen ja viehkeä. Kun sitä katsoo, tulee sellainen tunne, että se ei ole vain koriste, vaan että sillä on jokin syvempi merkitys. Unisieppari on kaunis. Lisäksi se on minulle arvokas siksi, että se on Tuulan itse tekemä. Se roikkuu lähes oikeaoppisessa paikassa Oskarin sängyn yläpuolella (oikeasti se roikkuu verhotangossa puoli metriä ohi sängyn päädystä, mutta toivottavasti se silti toimii kuten sen on tarkoitus). Tänään ulkona oli aivan ihana ilma ja aurinko siivilöityi sisään olohuoneen ikkunasta, läpi makuuhuoneen lasitiiliseinän muodostaen kauniita valojuovia makuuhuoneenvalkoisiin pellavaverhoihin. En tiedä miksi, mutta unisieppari pyöri hiljalleen narunsa varassa kuin tanssien valojuovien seassa... Se oli kuin taikuutta, sillä liikettä ei aiheuttanut patterista nouseva lämmin ilma....


"Unisieppari on intiaanitaruun perstuva unien taikakalu, 
joka sidotaan rakkaudella ystävälle tai läheiselle. 
Se ripustetaan roikkumaan makuuhuoneen ikkunaan tai sängyn yläpuolelle, 
jossa se suodattaa unia. 
Hyvät unet sieppari säilöö koristeisiinsa, jotta ne voi nähdä uudelleen. 
Pahat unet taasen takertuvat siepparin verkkoon josta ne haihtuvat aamun sarastaessa.
Legendan mukan hämähäkki isoäiti loi maailmankaikkeuden laulamalla, 
mutta harmistui ihmislasten pahoista unista. 
Isoäiti meni pajun luokse ja pyysi tältä muutaman oksan, 
Kotkalta isoäiti pyysi muutaman voimallisen sulan. 
Hämähäkki isoäiti taivutti oksat ympyröiksi yhdisämään kaikkia maailman ihmisiä. 
Sitten hän kutoi viisauden verkon oksien ympärille pyydystämään lapsien pahat unet. 
Aurinko isoisän aamunsäteet polttiva pois verkkoon takertuneet pahat unet - 
jäjelle jääneet unet muuttuivat aamukasteeksi ja 
valuivat kotkan sulkia pitkin takaisin Äiti maahan."


Siepparin mukaan Tuula oli laittanut tarinan siepparin historiasta. Taru on mielenkiintoinen ja lisää esineen salaperäisyyttä. Kerroin pojille esineen tarkoituksen ja sovittiin yhdessä, että se sieppaa myös äidin ja isin pahat unet.
Käsin tehdyt lahjat ovat mielestäni aina ihania. Paitsi että ne kertovat paljon tekijästään, kertovat ne myös, että lahjan saaja on lahjan antajalle erityisen tärkeä. Konsta on saanut kummeiltaan lahjaksi aluslakanan sekä ihanat vohvelipyyhkeet, joihin Emma on kirjaillut Konstan nimikirjaimet, niitä tuskin raaskii käyttää. Käsin tehdyissä asioissa on mielestäni aivan erityistä tunnelmaa ja salaperäistä kätkettyä energiaa, jo niitä katsoessa tulee hyvä mieli. Lahjaksi saatu, käsityönä tehty tavara on lisäksi aina uniikki, toista samanalsita ei ole. Tänä päivänä, tässä kiireisten ihmisten maailmassa arvostan suunnattomasti sitä, että joku näkee vaivaa asioiden eteen. Se että ihminen haluaa käyttää useita tunteja omaa aikaansa vain toista ilahduttaakseen on oikeasti arvokasta, minun silmissäni se nostaa itse tehdyn lahjan arvoa entisestään. Koska olen mukamas niin kovin kiireinen, niin en varmaankaan ole ehtinyt kunnolla kiittää teitä rakkaat kummitädit aivan erityisen ihanista lahjoista, joten sanon sen nyt. Kiitos ihanat ystäväni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti