Uusi vuosi, uudet kujeet!

Meidän perhe siirtyi vaivihkaa tänne Kuusamoon lomailua jatkamaan ja ihanaa, täällä on lunta. Kelohonkaisen mökin terassien kaiteita peittää neljänkymmenen sentin vahvuinen valkea lumihuntu ja puiden oksat nuokkuvat nöyrinä paksun lumikerroksen alla, maisemat ovat henkeä salpaavan kauniita. Vaikka joulu jo menikin, täällä luonto henkii jouluista tunnelmaa. Konstan pukilta saamat sukset pääsivät heti testiin ja toinen super kova juttu oli isin tekemä, aikuisten silmin pieni, mutta lapsen silmin varmaankin valtavan suuri liukumäki. Voi sitä riemun määrää kun Konsta tepsutteli ylös lumiauran tekemän kukkulan rinnettä aina uudestaan ja uudestaan ja huusi "Katsokaa kaikki minua!" laskiessaan pulkalla alas isin tekemää kourua pitkin.

Vuosi vaihtui rattoisasti hyvästä ruoasta, seurasta, saunasta ja raketeista nauttien. Konstalle järjestettiin oma pieni ilotulitus jo alkuillasta (Oskari kun ei vielä moisen päälle ymmärrä) ja poika oli todella innoissaan pienistä rakettipadoista, jotka poksauttelivat ilmoille pieniä erivärisiä ilotulitteita sekä eri väreissä loistavia kipinäsuihkuja! Appiukko loihti juhlapöytään alkupalaksi parsakeittoa savuporo rouheella höystettynä ja lapin rieskalla krunattuna, ulkogrillissä tirisivät makunystyröitä hellivät sisäfilepihvit joiden avecina tarjottiin uuniperunaa valkosipulitäytteellä.

Jos summaan mielessäni vuoden 2011 parhaat palat, ensimmäisenä mieleen palaa tietenkin Oskarin syntymä, toiseksi nimeäisin ihanan kesän kokonaisuudessaan, mutta erityisesti veneretken vanhempieni purjeveneellä Turun saaristossa, vierailu jäi lämmittämään mieltä pysyvästi. Uuden työpaikan saanti oli tervetullut yllätys ja sai työhön paluun odottamisen tuntumaan jännittävältä ja haastavalta. Vaikka odotankin suurella innolla uuden työn aloittamista, tuntuu yhtälailla haikealta jättää taakse se aika elämästä, jonka sai omistaa vain lapsilleen. Alkava vuosi 2012 on täynnä haasteita, pojat aloittavat päiväkodin, minä uuden työn ja isäntä meidän oman talon rakentamisen. Tekemistä siis riittä kun meidän perheessä alkaa uudenlainen arki ja oman pesän suunnittelu ja toteutus. Toiveena on, että kaiken hässäkän keskellä osaisin kanavoida energiani perheeseeni, mieheeni ja lapsiini sekä järjestää aikaa ystävien ja ystävä perheiden tapaamiseen kiireenkin keskellä.

Kuohujuoma kupli laseissa yhtä iloisesti kuin sitä nauttiva kansa juhli ja tina nöyrtyi kosaanin liekin alla sihahtaen kylmään veteen muodostaen ennustuksia tulevalle vuodelle. Oma tinani muotoutui saavin pohjalle pelkäksi rahaksi tulkittavaksi hauraaksi röpömössöksi, lottovoittoko? Tuskin, ehkä kuitenkin jotain muuta mukavaa. Mieheni mielestä oli hyväkin vitsi kun hän sanoi tinani tarkoittavan pankin rahaa, viitaten alkavaan rakennusprojektiin... Heh, heh!!!

Kaikille tutuille, läheisille, ystäville ja rakkaille  onnellista ja onnekasta, oivallista ja omintakeista ja ennen kaikkea upeaa vuotta 2012 toivottaen!