Kirjaimellisesti kipsissä!

Niin sitä luulisi, että olisi ihan kiva viettää sairaslomaa ja hengähtää vähän. Ottaa sitä kuuluisaa "omaa aikaa". Mutta ei pysty. Tänään on toinen sairaslomapäivä, jolle ei ole tiedossa mitään tekemistä ja olen kirjaimellisesti kipsissä, koska olen kuolla tylsyyteen ja jos asetun köllöttelemään sohvalle, tulee heti sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain hyödyllistä. Viime viikko meni mukavasti, kun pojat puuhasivat pihakivetyksiä pihaamme, kävin aina konkkailemassa ulkona työnjälkeä katselemassa, keittelin kaffetta ja laitoin ruokaa. Tällä viikolla olen hoitanut pari työpalaveria ja nyt siis pyörin kotona ihan tuskaisena, kun inspiroivaa tekemistä ei ole. Tällainen jalka kipsissä tilanne on hankala, koska en tunne itseäni kipeäksi. Jalkaa ei särje, joten sohvalla lököily ja jalan huilailu ei tunnu tarpeelliselta, toisaalta kipsi rajoittaa kotiaskareiden tekemistä, koska keppien kanssa kävellessä molemmat kädet on varattu!!! Edes imurointi ei onnistu, ärsyttävää ja turhauttavaa.  Sairalomalla oleminen tuntuu kyseenalaiselta ja ahdistavalta koska tunnen itseni terveeksi, samalla unohdan että jalkaa pitäisi nimenomaan lepuuttaa. Siinäpä sopiva epäyhtälö...

Sain tälläviikollä kipsiin uuden värin, nyt se on sininen. Kipsi oli aikaisemmin halkaistu, jotta sitä pystyi turvotuksen laannuttua kiristämään, nyt se on kipsattu umpeen. Röntgen lupaili hyvää parantumisennustetta ja elämää helpotti melkoisen paljon kun sain luvan alkaa astua jalan päälle puolella painolla. Nyt ei trvitse enää konkkailla joka paikkaan ja kämmenet, jotka ovat saaneet "miellyttävät" kovettumat keppien kädensijoista, kiittävät kun niiden varassa ei ole enää ihan koko paino. Lääkäri lupaili että kipsi saadaan pois viikkoa aikaisemmin kuin on alunperin kaavailtu, mikä sopii minulle erinomaisesti, sillä poisto on juuri kesälomanalkua edeltävällä viikolla. Juhannussaunaan en valitettavasti pääse. Tässä koneella istuessa katse harhailee väkisinkin ulos, siellä paistaa aurinko ja vaikka pihakivetykset saatiinkin valmiiksi, on istutustyöt totaalisen kesken. Onneksi äitini ehti eilen istuttaa piharuukkuihin ennen tapaturmaa ostamani kesäkukkat, eivätpähän tukahdu liian pieniin taimimuoviruukkuihin. Iso kivistä tehty istutusallas tosin kaipaisi kipeästi viimeistelyä, kuin myös sivupihalle saamani istutusaltaat. Nyt ainakin ehdin huolellisesti miettiä, milaisia kasveja pihaani haluan haalia ja ehdin myös ottaa selvää, millaisilla kasveilla on edellytykset menestyä esimerkiksi tuossa varjoon jäävässä altaassa...

  

Olisikohan viisautta istuttaa kaikki paikat täyteen voikukkia, vuohenputkia ja niittyleinikkiä, nekun tuntuvat menestyvät erinomaisesti ihan missä vain!