Kaikkihan sen tietää koska on kevät. Ei sitä voi olla huomaamatta kun rämpii nilkkojaan myöten loskassa ja joka paikka on harmaata täynnä. Kannattaa myös katsoa tarkkaan missä kävelee, koska jäätyneet räystäät roiskivat vettä minne sattuu ja ohi kulkevat autot ei välttämättä huomaa sitä jättimäistä lätäkköä, jonka kuravedet saat niskaasi nopeammin kuin ehdit harppaan sivuun. Huono homma myös autoilijalle, koska aurinko paistaa juuri niin matalalta, että jos aurinkolasit jäi kotiin niin voipi olla, että joudut ajelemaan osan matkasta ihan pers tuntumalla. Keväisen kirkkaat säteet paistavat suoraan silmiisi eikä aurinko lippa
pelasta meitä lyhyitä autoilijoilta sokaisevan kirkkailta säteiltä. Toisaalta loskaa voi tulla taivaalta niinkin paljon, että näkyvyys lähentelee nollaa ja aamuisin saattaakin olla että eilen niin ihanasti sulaneet penkat ovat aiheuttaneet salakavalan jääpinnan ajotielle. Autoilun voidaan sis katsoa olevan tuiki vaarallista näin alkukeväästä, varokaa siis kaikki jalankulkijat. Niin, se kevään ihana vaihe on vielä edessäpäin, se kun linnut sirkuttaa, aurinko paistaa, purot solisevat, asfaltilla lepäävä lumettomuudesta turhautunut hiekoitushiekka pölyää ja joka paikasta pukkaa ihanaa vihreää!!!
Tämä paatos ei nyt kuitenkaan tarkoita sitä että olisin jotenkin tympääntynyt tähän vaiheeseen kevättä. Ei, se kun työhuoneen ikkunasta näkyy ihanaa energistä valoa on parasta ikinä ja työntekokin saa aivan uutta innovatiivisuuden iskua kevät mieltä nostattavasta auringosta. Mutta mikä on tässä harmaassa kevään vaiheessa ihan takuu varma kevään merkki? Se ei löydy pihalta, vaan sisältä ja se on tulppaanit!
Ne ovat kauniita väriloistossaan ja niin edullisia, että niitä raskii ostaa vaikka joka kauppareissulla. Itselleni tulee tulppaaneista aina hyvä mieli ja jopa mieheni kantaa niitä kotiin ihan pyytämättä. Tulppaanien jälkeen kauppoihin tulee maailman ihanimmat helmililjat joita valitettavasti en jostain syystä onnistu pitämään hengissä kovinkaan kauaa, mutta oi, ihania ovat nekin. Ihanaa, ihanaa, ihanaa, ei voi muuta sanoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti