Täällä ollaan vaikka hiljaista onkin ollut...

Huoh, koska saa alkaa rauhoittua joulun viettoon? No ei vielä, kun osa paketeista lojuu vielä kaupan hyllyillä! Isäntä on tehnyt super pitkää työpäivää ja pojat on nukkuneet päiväunia vuorotellen, joten tämän mamman oma-aika, eli blogiaika on ollut viimeaikoina noin 0 minuuuttia/vrk! Siispä en ole ehtinyt kirjoitella, mutta toivon asian korjaantuvan viimeistään joulun jälkeen! Kirjoitin juuri viimeisetkin joulukortit, toivotaan että ne ehtivät jouluksi perille, vaikka ne eivät siihen punaiseen kuoreen ehtineetkään. Kiireestä huolimatta, pieni tilanne katsaus:

1. Karkinostolakko (check) on pitänyt hyvin. Ostin pari pakettia konvehteja viime torstaina, mutta vein ne minttusuklaa kääretortun (Super hyvää!!!) kanssa töihin läksiäiskahvien aveciksi, joten niitä ei lasketa! Ja koska menin lauantaina anoppilaan nälkäisenä, tungin ruokaa odotellessani suuhuni noin kymmenen Fazerin sinistä alkupalaksi, yhtäaikaa tietenkin!

2. Doll eyes josta puhuin aiemmin täällä, todellakin toimii! Se erottelee ripset todella hienosti, joten nyt kelpaa räpsytellä! Voin suositella kenelle tahansa vaikka en siitä mitään hyödykkään!

3. Mitäköhän mun sitten piti vielä kertoa.... Ai niin!!! Jos jotakuta jäi häiritsemään salaperäisen paketin sisältö Dolls eye jutun lopussa, niin pikkusiskon syntymäpäivälahjapaketista löytyi Marc O'Polo:n ihana nahkainen rahapussi ja se untui olevan mieluinen!

Vietimme reilu viikko sitten kivat pikkujoulut lankomiehen perheen luona. Hälinää oli jokseenkin riittävästi, kun viisi tytölasta ja kaksi poikaa juoksi ja taapersi ympäriinsä. Voitte varmaan kuvitella, että ilakointi ei todellakaan lauhtunut, kun lapsukaiset näkivät ihan oikean tontun kurkkimassa sisälle taloon ja tekemässä muistiinpanoja! riemu oli ylimmillään ja hämmästynyt tunnelma käsin kosketeltavissa. Siellä se kurkki pihan perällä kuusten suojassa partansa ja takkinsa kanssa ja jätti ison säkillise lahjoja lapsille takapihan terassille! Lapset säntäilivät ikkunasta toiseen nähdäkseen mihin salaperäinen pukin apuri lopulta katosi.... Pojistakin saatiin kiva kuva tonttulakeissaan!

Ja kuten aina, onnistuneen kuvan ottaminen meidän ikiliikkujista kävi helposti, ihanat kullannuput istua nököttivät kauniisti paikoillaan kun isi ja äiti pyysi...

... eli ei tosiaan!!! Noin 30 kuvaa joista kaksi hyvää, mutta parempi sekin kuin ei yhtään!

Jos käy niin, etten ehdi ennen joulua enää kirjoitella, niin toivotan sydämestäni teille kaikille blogissani vieraileville rauhallista ja tunnelmallista joulua! Toivon, että jouluna teillä kaikilla on aikaa rauhoittua rakkaimpienne kanssa, nauttia teidänlaisestanne joulusta, kuuluipa siihen sitten joulukinkku tai kinkkupizza, kuitenkin nauttien!