Aamusta iltaan pitää lukea TÄTÄ ja kehitellä mielessään mitä ihmeellisempiä tarpeita, jotta voisi kotiuttaa Hullareiden katalogin tuotteita noin niinkun hyvällä omalla tunnolla. On se tosi raskasta kun yölläkin kun herää lohduttamaan itkustelevaa lasta, miettii samalla, että jos niitä paitoja on vielä jäljellä kun ehdin perille niin ottaisinkohan ruskean vaiko harmaan? Kyllä se on hieno tunne kun elämää suuremmat kysymykset valvottavat.
Tänä aamuna kuitenkin ryhdistäydyin. Kävin miehen kanssa aamulla ennen Hulluille Päiville ryntäämistä läpi katalogin keskiviikon korvamerkinnät ja kuinkas kävikään??? Kävi niin, että viikonloppuna vaivalla kehittämäni tarpeet vähenivät viidestä muutamaan!!! "Tää mun on ihan pakko saada kun oon aaaaina halunnut tällaisen"-korvamerkinnät kääntyivät takaisin suoriksi samalla kun järjen ääni olkapääni takana kyseenalaisti tavaroiden todellista tarpeellisuutta. Ymmärsin itsekkin että teen kanssa shoppailijoille palveluksen kun jätän heillekkin jotain ostettavaa... Itselleni en tarvitse kuin tuon yhden ihanan Filippa K:n villaneuleen, koska töissä on välillä superkylmä. Lapsille talvikengät ja thats it!
Näin ostosreissun jälkeen, kun kotiutin Hullareilta kaksi neuletta, kahdet housut ja kolmet lasten kengät, mietin että onko se niin vaikeeta vaan jäädä kotiin kun 32-vuoden kokemuksella osaan jo etukäteen sanoa, että itsehillintäni pettää minut Hulluilla päivillä 120%:lla varmuudella. Vastaus tuohonon; Kyllä, on ihan sairaan vaikea jäädä kotiin. Ja siksipä menen sinne huomennakin, tavoitteenani on ostaa yksi shamppoo pullo, nähtäväksi jää mitä oikeasti "tarttuu" mukaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti